Tekis kyllä paremminkin mieli sanoa, että ärsyttävä apina. Mistä lähtien mäyristen paikka on ollut sohvan selkänojalla? Vahtii sieltä korkeuksista keikkea mitä mä teen.
Ja hitto vieköön! Uskaltaa vieläpä hypätä kimppuuni. Kyllä mää oon sitä mieltä, jotta kunnon mäykkyplikka kulkee jalat tukevasti maassa, eikä keikaroi missään tuolien selkänojilla! Pikkasen FIFImäistä puuhastelua. Sanon minä.
Oli se eilenkin niin olevinaan, kun pääsi Vaarin kanssa käymään autoliikkeen puolella. Ettivät muka jotain verijälkeä.Mutta Mummu paljasti mulle niiden harjottelevan näyttelyesiintymistä. Mitähän siitäkin tulee! Sais Vaari tilata sille Koiramäen Hoppi Hallista semmottet imukuppikengät, niin vois pikku apina esittää Jyväskylän Pavijonkissa vaikka sitä spaider mäniä! Kiipeilis pitkin seiniä ja tekis vaikutuksen tuomareihin! Mokomakin kaupunkilaiskeikari!
Pihallakin se seurustelee vaan kaikkien pikkunilkkien kanssa. Kuten talitiaisten, hömötiaisten, töyhtötiaisten, varpusten, punatulkkujen ja viherpeippojen kanssa. Ei se uskalla näyttää tunteitansa oikeita vihollisia kohtaan. Kuten närhiä ja harakoita. Puhumattakaan mun ykkösvihastuksestani. Rotasta! Se peeveli on tehnyt pesänsä korjaamohallin seinän sisään. Uskaltaa vieläpä tepsutella meidän tarhan poikki lintulaudan alle ruokailemaan! Ei se ipanaa kiinnosta. Mua kyllä. Pihalle kun mennään, hyökkään ensimmäisenä peltiseinän kimppuun. Vähä vihloo hampaissa, mutta seinää vaan on purtava. Ei se rotta sieltä muuten löydy!
Nonniin. Ei se anna mun tätäkään daataa rauhassa lähettää, vaan tulee tohon selkään nylkyttään. Täytyypi lopetella ja hakea kurinpalautusroksi esiin. Antaa sille pienet iltaläpsytykset. Päin kuonoa!
RAKKAUVELLA Teitin Helmi-neiti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti