Pikkasen meinaa pikkuplikan jalat olla arkana. Ja Vaarin jalat kanssa. Ollaan kahtena päivänä tehty sen verran matkaa, että täytyy jossain vähän tuntuakin.
Tänään käytiin taas keskustan suunnalla katselemassa, jos vaikka näkyisi muita koiria. Mutta ei! Pelkkiä pissaläikkiä vaan, mutta kyllä nekin kiinnostivat tosi paljon. Täällä kotona kun on vaan tottunut puhtaaseen lumeen ja rusakoiden ja ilvesten hajuun!
On meillä Vaarin kanssa kyllä paljon hienommat lenkkimaastot, kuin noilla "citykoirilla". Tykkylumisia puita, luokille taipuneita koivuja ja koirien kuseskelemattomia penkkoja. Kaikki olisi muuten täydellistä, mutta joittenkin on aivan pakko päristellä niillä moottorikelkoilla semmosta turhanpäiväistä ajelua. Ei ne mua niin häiritse. Mutta noi mun isommat kaverini, Larjan tallin hevoset tuppaa niistä vauhkoontumaan. Ja pikkulinnut kanssa. On meillä takapihalla yks hullunrohkea tinttikin. Olin Mummun kanssa ulkona ja tutkin tinttien maassa olevaa leipälaatikkoa. Siihen se vaan tuli. 15 sentin päähän mun kuonostani. Istu siinä leipälaatikon reunalla ihan muina tintteinä. Liikahdin kohti. Hyppäsi puoli metriä ilmaan ja palasi samalle paikalle takaisin. Menin aivan lukkoon! Mitä tolle pitäisi tehdä? En tehnyt mitään. Säälin sitä rääpälettä ja annoin sen syödä rauhassa leivänmuruja. Tolla luonteella sille kyllä koittaa viimeinen ateria aika pian!
Huomenna se taas alkaa arki ja siirrytään PR-hommiin tonne alakerran kahvilan nahkasohvalle. Onneksi Mummu taikka Vaari pääsee viemään minua välillä takapihallekkin ja yläkertaan syömään ja nukkumaan. Mitähän sinne Väinö-veljelle mahtaa kuulua? Ollankos sitä jo opittu kulkemaan rapuissa?
Helmi-tytöltä terkkuja Väinölle ja muillekin sisaruksille, sekä Mette-mammalle !!!
Heippa Helmi.
VastaaPoistaKyllä sulla on maisemat joita tallata siellä.
Mäkin asun täällä korvessa, joten meilläkin on metsää tuossa ihan vieressä.
Kyllä mä menen jo portaissa, kovaa vauhtia. Mutta elä kerro kellekkää, mä en uskalla tulla rappusia alaspäin, vielä.
Mä pääsen myös ominvoimin sohvalle, ekan kerran tänään. Nyt noi ei pääse mua karkuun yläkertaan eikä sohvalle, koska minä poika menen perässä:)
Nuo mun ihmiset suunitteli tulla katsomaan sun kahvilaa kesällä. Ja mä haluan tulla katsomaan miten upee sohva sulla siellä on:)
Heippa Väinö-veliseni! Kiva kuulla Sinusta jälleen. En minäkään vielä pääse portaita alas. Ne on niin liukkaat puuportaat. Jännittää aivan liikaa. Onneksi on keksitty Mummu-hissi ja Vaari-hissi! Tervetuloa vaan kesällä Saarijärvelle! Pääset sitten mun viereen siihen sohvalle. Ja voidaan käydä myös tuossa lähellä olevassa Puuhapuisto Veijarissa. Siellä on sitten monenlaisia eläimiä nähtävänä. Keskiviikkona mun täytyy käydä Ikkalan Mattia morjestamassa. On vähän korvassa töhnää. Heippa Väinö ja mailaillaan!
VastaaPoista